Ammattiosaston perustaminen

Ennen nykyistä ammattiosastoa Vammalan seudulla toimi hetken aikaa vuonna 1941 perustettu metallialan ammattiosasto. Toiminnan keskeytti sota ja osaston toimihenkilöihin kohdistunut painostus. Sodan päätyttyä tarve perustaa paikkakunnalle metallialan ammattiosasto heräsi henkiin. Osaston perustamisasiassa agitaattorina toimi tykkiasentaja Arkadij Ehrevert. Haastattelutietojen perusteella Puolustuslaitoksen Asepajalla (myöhemmin Pl. Vammaskosken tehdas), oli varsinainen kilpajuoksu käynnissä. Tehtaan johtaja poisti järjestelmällisesti seinille kiinnitettyjä ammattiosaston perustavan kokouksen kokouskutsuja.

Vaikeuksista huolimatta hanke eteni ja 08.02.1945 pidettiin Raivion Työväentalossa metallityöväen ammattiosaston perustava kokous. Kokouksessa oli paikalla noin 50 asiasta kiinnostunutta ja Suomen Metallityöväen liiton edustajana Onni Närvänen. Kokouksen avasi tykkiasentaja Arkadij Ehrevert ja mielenkiintoinen yksityiskohta on se ettei hän koskaan liittynyt perustetun osaston jäseneksi. Perustavan kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Onni Närvänen ja sihteeriksi Mikko Jokinen. Osasto päätettiin perustaa ja nimeksi hyväksyttiin "Tyrvään Metallityöväen ammattiosasto r.y." ja kotipaikaksi Tyrvää. Osasto päätti liittyä Suomen Metallityöväen liiton jäseneksi.

Ammattiosaston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Arvo Merinen. Toimikuntaan valittiin varsinaisiksi jäseniksi Sulo Lehtimäki, Tapio Tulirinta, Ahti Rintala, Toivo Haapanen, Bror-Erik Wasenius, Reino Salonen, Frans Länsilä sekä varajäseniksi Gunnar Terho, Matti Tyrvänen ja Erkki Matikainen. Jo ensimmäisen kuukauden aikana tapahtui toimikunnassa henkilövaihdoksia. Bror-Erik Wasenius erosi ja sihteerin tehtävään valittiin Ahti Rintala. Lisäksi osastosta erosivat Sulo Lehtimäki ja Tapio Tulirinta. Heidän tilalleen toimikuntaan valittiin Risto Selänne ja Toivo Ojala. Näiden alkuvaikeuksien jälkeen ammattiosaston toiminta lähti ripeästi käyntiin.

Kokoustoiminnasta

Niin kokousten määrä kuin jäsenten osallistuminen kokouksiin on vaihdellut osaston toiminta-aikana suuresti. Kaksi ensimmäistä vuotta oli vireätä aikaa. Jäsenkokouksia pidettiin 12 vuodessa ja kokouksiin osallistui 20-35 osaston jäsentä. Toimikunnan kokouksia pidettiin 5-7 kokousta vuodessa. Ammattiosaston jäsenmäärä oli vuoden 1945 lopussa 131.

Jäsenkokouksia pidettiin vuosien 1947-1957 välisenä aikana 6-10 kokousta vuodessa ja kokouksiin osallistui 10-15 osaston jäsentä. Vastaavana aikana toimikunnan kokouksia oli 6-10 kokousta vuosittain. Vuodesta 1958 alkaen jäsenkokouksia pidettiin 4-7 kokousta vuodessa. Kokouksiin on osallistunut 10-20 jäsentä. Toimikunnan kokouksia on vuodesta 1958 alkaen pidetty 10-17 kokousta vuodessa.
Poikkeuksen jäsenkokouksien osallistujamäärissä tekivät kokoukset joissa tehtiin henkilövalintoja tai käsitelty yksittäistä tärkeäksi koettua asiaa. Osaston perustamisesta aina vuoteen 1983 em. kokouksissa on ollut läsnä 30-50 jäsentä ja vuodesta 1984 alkaen 10-23 jäsentä. Jäsenkokouksten osallistujamäärä on jatkanut alenevaa kehitystä.
Jäsenkokousten osanottajamäärän oleellinen aleneminen, säännöllisen ryhmätoiminnan hiipuminen ja elintason ripeä nousu ajoittuvat samaan ajankohtaan.

Vuoteen 1971 asti melkein jokaisessa jäsenkokouksessa oli mukana liiton edustaja. Vuodesta 1972 alkaen liiton edustaja on ollut läsnä vuosikokouksissa ja kolmen sääntömääräisen vuosittaisen kokouksen järjestelmään siirtymisestä alkaen syyskokouksissa.

Ammattiosaston toiminnan ensimmäisinä vuosina kokoukset pidettiin Raivion Työväentalolla. Vammaksen Kerhotalon valmistumisen jälkeen kokoukset pidettiin pääsääntöisesti kerhotalossa. Kokouspaikkaa vaihtamalla pyrittiin 1970-luvulla madaltamaan osallistumiskynnystä osaston kokouksiin. Kokouksia on pidettiin mm. Ravintola Rosendahlissa, Hotelli Helmessä ja Osuus- ja Säästöpankin kokoushuoneessa. Toimikunnan kokouksia on lisäksi pidetty ennen Kerhotalon valmistumista myös toimikunnan jäsenten kotona. Kokouspaikalla ei ole todettu olevan oleellista merkitystä. Osallistumisen on ratkaissut käsiteltävien asioiden tärkeys.

Jäsenmäärän kehityksestä

Ensimmäisinä toimintavuosina osaston jäseniä oli Puolustuslaitoksen Asepajalla (myöhemmin Pl. Vammaskosken tehdas), Vammalan Konepajalla ja Fennia Fanerin korjauspajalla. Myöhemmin osastoon liittyi jäseniä myös Tyrvään seudun Puhelinyhtiöstä, Lounasalon Konepajalta, Uittoyhdistyksestä ja Satakunnan Putki-nimisestä yrityksestä.

Jäsenmäärä vaihteli osaston alkuvuosina varsin suuresti jopa saman kalenterivuoden aikana. Asiaan lienee vaikuttanut työnantajien painostus, työntekijöiden suuri vaihtuvuus ja alhainen tulotaso. Osaston ensimmäisen vuoden aikana tapahtuneet vaihtelut kuvaavat asiaa selvästi. Perustamisvaiheessa osastoon liittyi 79 jäsentä, I neljänneksen lopussa oli 53 jäsentä ja vuoden 1945 lopussa oli 131 jäsentä.

Vuoden 1948 toiminta on toimintakertomuksen mukaan ollut vähäistä ja ko. vuoden aikana jäsenmäärä putosi 121:stä 65. Osaston jäseniä oli vuoden lopussa vain Pl.Asepajalla ja Vammalan Konepajalla. Toiminnan vireytymisen myötä vuonna 1954 ammattiosastossa oli jälleen yli 100 jäsentä. Jäsenmäärä pysyi yli 100:n aina vuoteen 1960. Silloin osasto erosi Suomen Metallityöväen liitosta ja liittyi Teräs-, Kaivos- ja konepajatyöväen ammattiliiton jäseneksi. Osa jäsenistä erosi siinä vaiheessa osastosta ja perusti paikkakunnalle Metalliliiton alaisen ammattiosaston.
Pienemmillä työpaikoilla kahden ammattiosaston olemassaolo paikkakunnalla oli este järjestäytymiselle. Ei haluttu kuulua kumpaankaan osastoon, koska se olisi ollut selvä poliittinen kannanotto. Selkeä värin näyttäminen olisi pienellä työpaikalla merkinnyt vaikeuksia työnantajan kanssa. Vammaskosken tehdas oli niin suuri työpaikka, ettei kahden osaston olemassaolo ollut järjestäytymisen este. Kahden metallialan ammattiosaston toimiessa työpaikalla uusista jäsenistä käytiin melkoista kilpailua. Osaston jäsenmäärä kohosi ja vuoden 1968 lopussa jäseniä oli 137.

Metallialan ammattiosastot yhdistyivät vuonna 1971 liittojen välillä neuvotellun valtakunnallisen sopimuksen mukaisesti. Ammattiosastojen yhdistymisen jälkeen osaston jäsenmäärä lisääntyi nopeasti. Vuoden 1971 aikana ammattiosastoon liittyi mm. Levorannan Autoliikkeen korjaamon, Vammalan Konepajan ja ammattiosastossa jonkin aikaa työhuonekuntana toimineen vetoketjutehtaan työntekijöitä.
Vuoden 1972 aikana liittyi muiden autokorjaamoiden ja metallialan yritysten työntekijöitä osaston jäseneksi niin runsaasti, että osaston jäsenmäärä edelleen nousi, vaikka vetoketjutehtaan työhuonekunta erosi osastosta perustaen työpaikkaosaston vetoketjutehtaalle. Vuoden 1972 lopussa ammattiosastossa oli 253 jäsentä.
Vuonna 1976 osaston jäsenmäärää kasvattivat Outokumpu Oy:n Stormin tutkimustyömaan työhuonekunnan ja Sakari Rantanen ky:n työntekijöiden liittyminen osastoon. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 394. Osastoon liittyi jäseniä tasaiseen tahtiin ja jäsenmäärä pysyi 1980-luvun 400:n vaiheilla, vaikka Stormin kaivokselle perustettiin oma osasto 1978 ja Sakari Rantanen ky:n työntekijät joutuivat vaihtamaan ammattiliittoa 1981 työnantajan liityttyä puualan työnantajaliittoon.
500:n jäsenen raja saavutettiin 1991 Vammas Oy:n aloittaessa toimintansa. Tampellan tykkituotanto siirtyi Vammalaan ja kyseisen tuotanto-osaston työntekijät liittyivät Vammalan Metallityöntekijöiden jäseneksi.

Edustuksista ja edunvalvonnasta

Jokaisessa liittokokouksessa ammattiosastolla on ollut vähintään yksi (1) edustaja. Paras saavutus osastostamme on kolme (3) liittokokousedustajaa. Ammattiosaston ensimmäinen liittokokousedustaja oli Antti Nummi. Jäsenkokous 25.06.1945 antoi hänelle evästyksen liittokokoukseen:"Jonkinlainen hintasulku olisi saatava aikaan ja suhteet kaikkiin naapurimaihin mahdollisimman hyviksi."
Teräs- Kaivos- ja Konepajatyöväen ammattiliiton hallituksen varajäsenenä 1960-1965 toimi Veikko Kallio ja valtuuston jäsenenä 1960-1970 Väinö Laimio.

Metallityöväen Liiton liitovaltuustossa ovat ansiokkaasti toimineet Kari Syrén ja Reino Sivonen.
Metallityöväen Satakunnan piiritoimikunnassa osastolla oli varsinainen jäsen ja siinä tehtävässä ovat toimineet Kari Syrén, Seppo Lindroos ja Aarne Järvenpää.

Jäsenkokous käsitteli 02.05.1947 palkkatilannetta. Keskustelussa todettiin palkkojen olleen sidottuna jo kaksi (2) vuotta. Hinnat olivat koko ajan nousseet ja vuoden 1947 alussa toteutettu hintojen alennus ei vastannut tarkoitustaan siihen tehtyjen runsaiden poikkeusten vuoksi. Maatalouden hyväksi tehdyt lukuisat myönnytykset kiristävät tilannetta. Kokous päätti lähettää asiasta julkilausuman Metalliliittoon ja Kansan Lehteen.
Jäsenkokouksessa 18.01.1952 oli esillä Porin Voima Oy:n sähkötariffien muuttaminen ja maksuperusteen uudistaminen, jotka toteutuessaan olisvati aiheuttanut pienkuluttajille tuntuvia maksun korotuksia. Asiasta päätettiin tehdä kirjelmä sosiaaliministeriöön.
15.10.1954 jäsenkokous teki Konepajateollisuuden ammattiosastojen neuvottelupäiville esityksen 45 tunnin viikkotyöajasta ansiotasoa alentamatta.
1950-luvulla useissa osaston kokouksissa käsiteltiin SAK:n ja Metalliliiton johdon poliittista peliä, jossa ay-liikkeelle kuuluva edunvalvontatehtävä jäi takaalalle. Vastaavalta ajalta osaston pöytäkirjoista on aistittavissa politiikan tekoa myös osaston kokouksissa.

Useimmat erimielisyydet työpaikoilla ovat koskeneet palkka-asioita ja laittomia irtisanomisia. Vuoden 1970 jälkeen palkka-asioiden lisäksi esillä on ollut muita asioita, kuten talviloma-asia, työpaikkojen säilyttäminen ja saavutettujen etujen säilyttäminen jne.

Osaston perustamisesta vuoteen 1960 asti useimmin kokouksissa oli esillä Vammalan Konepajalla, Fennia Fanerissa ja Puhelinyhtiössä sattuneet erimielisyydet ja työnantajan työehtosopimuksen vastainen menettely. Useimmat asiat selvisivät vasta Liiton edustajan toimenpiteillä.
Vammaskosken tehtaalla esiintyneistä epäkohdista merkinnät osaston kokousten pöytäkirjoissa lisääntyivät vuodesta 1970 alkaen.
1973 oli esillä Vammaskosken tehtaan työsuhdeasuntojen jaon epäkohdat ja työmaaruokala.
Syksyllä 1977 oli esillä 4-päiväisen työviikon uhka Vammaskosken tehtaalla. Osasto päätti lähettää osaston edustajat Puolustusministeriöön.
1978 myös sanomalehtien otsikoihin pääsi Vammaskosken tehtaan työntekijöiden puhelimen käyttöä koskenut erimielisyys.
Vuoden 1983 aikana useissa osaston kokouksissa käsiteltiin Vammaskosken tehtaan talviloma-asiaa.
Ammattiosaston toimikunta käsitteli 17.08.1989 Tampellan ja Vammaskosken tehtaan ase- ja ammustuotannon mahdollista yhdistämistä. Toimikunta edellytti, ettei mahdollisesti perustettavaan uuteen yhtiöön siirtyvien Vammaskosken tehtaan työntekijöiden palkkaus ja saavutetut etuudet huonone.
31.01.1992 toimikunta käsitteli Vammas Oy:n ja Lännen tehtaiden tuotevaihtoesisopimusta ja edellytti kannanotossaan ettei tuotevaihto toteutuessaan saa aiheuttaa työvoiman vähennystä.

Suurin osa erimielisyyksistä on selvinnyt paikallisin neuvotteluin, mutta erimielisyysmuistioitakin on vuosien kuluessa tehty. Muutamasta asiasta ammattiosasto on joutunut tekemään oikeusapupyynnön Metallityöväen liitolle.
Työtaisteluihin osaston jäsenet ovat osallistuneet harvoin. Metallin lakoissa Puolustusministeriön alaiset työpaikat rajattiin lakkojen ulkopuolelle. Muut metallialan työpaikat ammattiosaston toimialueella olivat niin pieniä, että ne olisivat tulleet mukaan vasta hyvin pitkään jatkuneeseen työtaisteluun.
1950 osaston jäsenet osallistuivat Metallin kaksi (2) kuukautta kestäneeseen lakkoon. Lakko voimisti jäsenistön yhteenkuuluvuuden tunnetta.
1956 yleislakkoon, joka kesti 19 päivää, osaston jäsenet osallistuivat. Korkea inflaatio söi kuitenkin lakolla saadun palkkojen korotuksen varsin nopeasti.
31.3-01.04.1981 osallistuivat ammattiosaston työpaikat työehtosopimusneuvottelujen vauhdituslakkoon.
22.04.1992 Vammas Oy:n ja Vammalan Konepajan työntekijät poistuivat työpaikalta kello 11.00. Kyseessä oli valtakunnallinen mielenilmaus, jolla vastustettiin hallituksen säästöpakettia.

Toimitiloista

Opintotoiminnasta

Opintotoiminta koettiin heti osaston perustamisen jälkeen tärkeäksi. Opintokerhot ja kirjeopiskelu olivat käytettyjä keinoja tietotason kohottamisessa.
Ammattiosaston jäseniä kävi järjestötehtävien kursseilla Helsingissä, tuotantokomitean jäsenten kursseilla Aulangolla, luottamusmieskursseilla, sihteerikursseilla ja monilla muilla toimintavalmiuksia lisäävillä kursseilla ay-opistolla.

Jos aikomuksena oli pyrkiä ay-opiston pitkälle (7 kk.) kurssille, piti perustietotaso olla kohtalaisen korkea. Vuodelta 1952 olevassa SAK:n kirjeessä määritellään ko. kurssin pääsyvaatimukset:
"Vähintään 18 (naisilla 17) vuoden ikä ja sellainen kehitystaso, joka vastaa yksivuotisen kansan-opiston käyneiden tasoa, mutta joka on saavutettavissa SAK:n ja TSL:n kursseilla, työväenopistoissa, opintokerhoissa, kirjeellisillä kursseilla yms. suoritetulla itseopiskelulla. Omakätinen oppilashakemus, jonka tulee sisältää tiedot iästä, ammatista sekä järjestötoiminnasta ja johon on liitettävä ote siviilirekisteristä tai papin todistus, lääkärintodistus siitä, että ei sairasta tarttuvaa, opistoelämässä vaikeasti hoidettavaa tai pahenevaa sairautta, oikeaksi todistettu jäljennös koulu- ja opintotodistuksista ja mahdolliset suositukset sekä apurahaa haettaessa varattomuustodistus."

Toimintakertomusten perusteella 60-luvulla opintotoiminta osastossa oli vähäistä. Osastojen yhdistymisen jälkeen alkoi opintotoiminta lisääntyä nopeasti. 10 opintokerhoa toimi vuonna 1972 ja lisäksi useita jäseniä osallistui ay-opiston kursseille.
1973 osastossa toimi ennätykselliset 18 opintokerhoa. 1974 toimi 10 opintokerhoa, mutta sitten alkoi opintokerhotoiminta hiipua. Opintokerhotoiminnan jäätyä taka-alalle opiskelu painottui osaston itse järjestämiin kursseihin ja ay-opiston kursseihin.

Opiskeluun tuli aivan uudet ulottuvaisuudet Murikka-opiston aloittaessa toimintansa syksyllä 1977. Osasto kartutti Murikan kirjastoa vuonna 1977 teoksella "Kauppis-Heikki: Valitut teokset" sekä "Käytännöllinen läkkiseppä"-kirjasella. Murikka-opisto aloitti koulutustoiminnan puheenjohtaja- sihteerikurssilla. Osastomme silloinen puheenjohtaja Pentti Kukko osallistui em. kurssille.

Virkistystoiminnasta

Virkistystoiminta on osaston perustamisesta alkaen ollut oleellinen osa osaston toimintaa. Aluksi järjestettiin tansseja ja iltamia ammattiosaston tai yhteistyöjärjestön rahavarojen kartuttamiseksi. Pilkki- ja koho-ongintakilpailut ovat aina kuuluneet osaston järjestämiin vapaa-ajan tapahtumiin. Osaston perustamisesta aina 60-luvulle asti järjestettiin myös säännöllisesti iltamia ja juhlia, jotka olivat tarkoitettu jäsenille perheineen.
Keväällä 1957 järjestetyn perhejuhlan ohjelma on ollut seuraavanlainen: " Tervehdyssanat, näytelmä Rakas Eemeli, laulua, kahvitarjoilu, lausuntaa ja lopuksi tanssia. Lisäksi päätettiin järjestää perhejuhlassa arvauskilpailu, jossa arvataan montako kuulaa on lasipullossa. Arvauskilpailun päävoittona oli täytekakku."

Osaston kahtiajaon ajan vapaa-ajan toiminta oli vähäistä, mutta osastojen yhdistymisen jälkeen myös virkistystoiminta monipuolistui. Kalan narraaminen säilyi edelleen osana toimintaa. Illanvietot leirintäalueella ja pikkujoulu olivat jäsenille perheineen tarkoitettuja tapahtumia samoin teatterimatkat. Lisäksi on järjestetty tahdasvierailuja, tutustuminen atomivoimalaan, konserttimatkoja, laivamatkoja, yhteislauluiltoja ja polkupyöräretkiä. Myös uimahallivuoroja on osasto kustantanut jäsenille.
Kun Metallin piirijärjestö luopui syyspiirikokouksesta, tilalle tuli jäsenille perheineen tarkoitettu retkeilypäivä. Perinteeksi muodostuneille retkeilypäiville ammattiosasto on aina järjestänyt kuljetuksen.

• Ensimmäinen tehtävien hoitoa ammattiosastossa helpottamaan hankittu apuväline oli kirjoituskone. Sen hankintaa siirrettiin huonon rahatilanteen takia useita kertoja. Vasta vuoden 1959 syksyllä kirjoituskone viimein ostettiin ja se maksoi silloista rahaa 16 000 markkaa.
• 08.12.1961 alkaen ammattiosaston nimi on ollut Vammalan Metallityöntekijät r.y.
• 21.01.1974 päätettiin tilata osastolle lippu.
• Kesällä 1990 oli vuorossa iso edistysaskel osaston siirtyessä atk-aikaan. Osastolle ostettiin tietokone ja tulostin sekä kirjanpito-, jäsenrekisteri-, taulukkolaskenta- ja tekstinkäsittelyohjelmat.

Tämä historia on lyhennetty versio katsauksesta:

"Aarne Järvenpää: KATSAUS AMMATTI-OSASTON TOIMINTAAN AJALTA 08.02.1945 - 08.02.1995."